sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Joululahjaneuleet, osa 2/2

Vihdoin!

Tuntuu hiukan hölmöltä tehdä postaus joululahjaneuleista maaliskuussa, mutta toisaalta tämä kuvaa jotenkin aika hyvin sitä vauhtia jolla mä saan omia asioita aikaiseksi nykyisin. Töissä kun tarvii kaikki tehdä just ajallaan ja mieluusti jo sitä ennen, niin sitten tulee vetelehdittyä yksityiselämässä. Eipä kai se niin vaarallista ole. Tai on se välillä, jos ei vaarallista niin ainakin vähän vakavaa. Esim. olen onnistunut jättämään taas viime tinkaan auton huollon ja katsastuksen, hammaslääkäriajan varaamisen ym. ym. Olen yksityiselämässä näköjään vähän viime tingan nainen. 

Tänään sentään olin niin itseäni edellä, että pakotin hollantilaisen kaivamaan auton kinoksesta, koska tiistaina on ihme kyllä huoltoaika varattu (viimeinen mahdollisuus). Eihän se lähtenyt käyntiin. Siis se auto. Kaikenlaista vikaa siinä on, mutta tämä oli uusi temppu. Onneksi kyse oli vaan akusta, joka oli tyhjentynyt kovilla pakkasilla. Kaverit tuli apuun. Lupasin niille kahvia ja kinuskijäätelöä, mutta se oli aika julma lupaus ottaen huomioon että kun auto lähti käyntiin, meidän piti lähteä sillä äkkiä ajalemaan että saatiin akku ladattua. Jäivät ilman kahvia ja jäätelöä.

Kaiken lisäksi muuten meidän auton alla oli joku varpusparvi pitänyt majapaikkaa ja syöneet auringinkukansiemeniä konepellin alla. Parkkipaikkaa oli pidetty pskahuussina ja olipa joku nokkelin nokkeli käynyt jotain eristettäkin repimässä lämpimikseen. Musta tuntuu että ne vähän liioitteli, ei se auto nyt niin kauaa ole paikallaan seissyt...

Sain vihdoin siskolta kuvat bolerosta, jonka annoin hälle joululahjaksi. Tuo olisikin ollut suht vaikea kuvata ilman että se on jonkun päällä. 


 

Lankana tässä on Novitan Kajo. Ohje on Aran Cabled Shrug, joka löytyy samalla nimellä Ravelrysta ja netistä tästä linkistä. Onnistuin jotenkin sörssimään tuossa (jälleen kerran) tiheyden kanssa, vaikka tein koetilkun. Koon piti siis alunperin olla paljon isompi. Onneksi pikkusisko on pieni.

Tein jämälangasta kynsikkäät (ohje omast pääst) sekä tällaisen kissahatun eli Pussy Hatin.




Nyt on vähän kännykkälaatuista kuvaa, mutta ei voi mittää. 

Sain synttärilahjaksi anopilta kaksi kerää aivan ihanaa hollantilaista Scheepjes Whirl -lankaa. Niistäkin piti sitten tekemäni huiveja. Pari tuli saman tien valmiiksi ja ensimmäinen lähti jouluksi Dunbon äiteelle Porin suuntaan. En tietenkään siitäkään muistanut ottaa parempaa kuvaa kun tällaisen kuivumiskuvan..


Ohjeena jälleen Nurmilintu, jonka ohjelinkki löytyy jo täältä.

Iskä sai jouluksi pitkävartiset sukat Alize Superwash -langasta.


Oliskohan tuossa kaikki...? Toivotaan. 

Olin jouluna ehkä vähän sekavissa tunnelmissa. Kaivelin vanhoja vauvakuviani ja kävi ilmi että olen joskus aiemminkin ollut jouluna vähän sekava, kuten tästä kuvasta 80-luvulta voidaan päätellä:


Tämän kertainen sekavuun johtui muusta kuin joulupukin ja lahjojen jännittämisestä. Vähän muunlaista jännitettävää tuli ilmi loppuvuodesta. Jos kaikki menee hyvin niin meitä on ensi jouluna kolme! (tai siis neljä, huomauttaa Harri).




sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Joululahjaneuleet, osa 1/2

Jouluksi ja Sinterklaasiksi tein tänä vuonna useammankin lahjaneuleen. Tässä kuvat ensimmäisestä erästä. Pakko tehdä kaksiosainen postaus kun tilanne on se, että kaiken jouluhässäkän keskellä unohdin toki kuvata osan lahjoista ennen niiden paketointia. Nyt saan sitten kiristää ja uhkailla lahjojen saajia lähettämään mulle niistä kuvia. Katsotaan tuleeko kakkososaa ikinä...

Hollantilaisen äiti mielessäni olin jo kauan sitten tilannut muutaman kerän Novitan Huurre -lankaa, koska vihreän värinen lanka on juurikin sellaista mistä anoppi tykkää. Kun innostuin noita pitsihuiveja muutenkin tekemään, niin päätin Huurrettakin tähän tarkoitukseen testata. Löysin kivan Pirtti-Kolmiohuivin ohjeen Pirtin Kehräämön sivuilta ja näitä huiveja syntyikin sitten kaksin kappalein. Yhteen huiviin kului about 1,5 kerää lankaa.





Tuloksena oli lämpimän tuntuinen ja ihanan pehmeä hartiahuivi. Tätä ohjetta täytyy kyllä vielä kokeilla muillakin langoilla.

Yksi siskoista sai muhkean tuubihuivin Lana Grossan Big & Easy Colore langasta. Projekti oli nimensä mukaisesti iso ja helppo.



Ohjetta keksin neuloessani, kutakuinkin näin:

Muhkea tuubihuivi

Lanka: Lana Grossa  Big & Easy Colore (esim. myös muu saman paksuinen lanka käy)
Puikot: 10 mm ja 60 cm pyöröpuikot

Luo 60 silmukkaa. Tuubi neulotaan joustinneuleena 1 nurin 2 oikein. Kun lankaa on jälkellä noin 1 metri, päättele silmukat löyhästi (nurjat nurin ja oikeat oikein).



Toinen sisko sai raitasukat. Nämä oli Novitan 7 Veljestä Raita -lankaa. Perus villasukkaohjeella (48 silmukkaa, koko 38-39). Olen ruvennut tekemään tuollaisen pidemmän varren siten että aloitan usemmalla silmukalla (esim. 52) joustinneuleen, sitten aloitan sileän neuleen jo muutaman sentin jälkeen ja kavennan 2 x 2 silmukkaa ennen kantapäätä niin että nilkan kohdalle tulee se 48 silmukkaa (=12 joka puikolla).


Tässäpä näitä. Lisää myöhemmin. :)

lauantai 30. joulukuuta 2017

Jouluasioita

Mikäs tässä on ollut joululomaillessa, välipäivätkin ovat sujahtaneet ohi ihan huomaamatta kun olen vaan istunut sohvan nurkassa ja neulonut kaikenmoista. Oon katsonut Netflixistä Wallanderia ja ehtinyt jo pettyä kakkoskauteen. Mutta muuten kaikki hyvin.

Vietettiin joulu tänä vuonna varsinaisessa Suomessa osaksi laiskuuttamme ja osaksi siksi, että ajateltiin että ensi vuonna ei kyllä liikahdeta mihkään. Sillon ollaan toivottavasti jo omassa kodissa. Ollaan nytkin joulunpyhät tehtailtu asuntotarjouksia, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt myyjän kanssa yhteisymmärrystä hinnasta. Ensi viikolla taas luvassa yhden lupaavan asunnon näyttö..

Multa jäi (taas!) jouluvalmistelut puolitiehen, tai en tiedä onko näissä mitään tietäkään enää. Joulukortteja aloin puuhastella jo hyvissä ajoin, mutta toki niiden viimeistely jäi ihan viime tinkaan ja postit lähtivät kyllä ihan normaalilla merkeillä..onneks en ollut ehtinyt hassata joulumerkkeihin vielä. Koska olen ollut väsynyt ja muutenkin epänormaali, tein kortteja liukuhihnatekniikalla samalla kun katsoin sitä Wallanderin ekaa kautta. Valmistuivat kyllä aiempaa nopeammin. Toki näissä hieman oli pientä vaihtelua ulkoasussa, mutta pohjat oli helppo tehdä sarjatuotantona.

Nyt ehkä viisastuneena valitsisin ohuemman langan tuohon, mutta kun oli niin sopivasti pieni kerä jämälankaa jäljellä vintageneuleesta...




Vikassa oli kokeilumielessä ohuempaa sukkalankaa. Toki sekin oli vaikea saada mahtumaan kirjekuoreen noiden koristepallojen (=muovihelmiä) kanssa.

Kortit olivat siis avattavia ja liimasin takakannen kiinni niin että langanpätkät jäivät kortin sisälle.

Hollantilaisen suotuisalla avustuksella sain joulukoristeet rahdattua tupaan. Harrin kanssa niitä sitten oikeen urakalla tarkistettiin. Hän kun ei ollut ennen mistään joulusta kuullutkaan.




Lahjoitin FB:n kautta meidän kolme vuotta käyttämättä olleen muovikuusen uuteen kotiin. Kuusen kylkiäisenä lähti kassillinen koristeita. Vähän taas tilaa varastoon. Vastaanottaja oli oikein tyytyväinen ja lähetti vielä samana iltana kuvan koristellusta kuusestaan. Helpolla joulumieltä!

Meille ei tullut tänä vuonna kuusta ollenkaan. Ei yksinkertaisesti jaksettu hommata. Kuusen virkaa toimitti Prismasta ostettu pikkusypressi ja joulutuoksut saatiin sitten hyasinteista. Ajateltiin myös ettei kuusi ole hyvä hankinta perheessä, johon kuuluu aika paksu ja kömpelö kiipeilyn harrastaja..




Mummilassa oli kuusi, jonka Harri kuitenkin ihme kyllä jätti rauhaan oikeastaan ihan kokonaan. Vaikea vieläkin uskoa sitä todeksi. Hän jätti myös lahjat repimättä, vaikka niitä lojui kuusen alla ennen aattoa. Taisi olla muuten niin jännää kyläillä ettei hän tohtinut tuhotöihin ruveta ollenkaan. Puhelimesta löytyi yksi kuva todisteeksi neidin joulurauhasta.


Kotona Harri on kyllä katsonut parhaaksi kyseenalaistaa joulukoristeiden sijoittelun.



Kotiin sai nopeasti joulufiiliksen onneksi ihan parillakin koristeella. Harri oli tyytyväinen myös jouluverhoista, olikin ollut jo tylsää kun vanhat verhot (Harrin...) tuli revittyä alas jo lokakuussa.



Aattoa edeltävänä viikonloppuna paistettiin saaristolaisleipää vielä yötä myöden. Siitäkin syntyy joulun tunnelma.

Leipävahti

"En jaksa enää odottaa..."


lauantai 16. joulukuuta 2017

Baskeri, myssy, pipo ja sen kaverit

Olen ruvennut ratkaisemaan pienten epämääräisten lankakerien ongelman muuttamalla ne myssyiksi. Usein kyse ei ole niinkään edes jämälangasta, vaan siitä että jostakin on kotiutunut mulle epämääräinen yhden tai kahden kerän satsi lankaa, josta ei yksinkertaisesti saa muuta tehtyä. Mut ne on ihan hauskoja yhden illan juttuja. Osa näistä myssyistä on valmistunut jo aikaisemmin tänä vuonna.

Yksi suosikkiohjeeni on Novitan sivuilta löytyvä pitsibaskerin ohje. Siitä on tullut tehtyä myssyjä aikaisemminkin,  esimerkiksi Alize Angorasta ja Schoeller & Stahl Elfinista. Ne ovat tulleet itselle käyttöön.
Tässä baskeri, joka on neulottu Novita Luxus Cotton -langasta. Tästä tuli vähän kevyempi, kesäpipoversio. 


Tässä lila versio, joka on neulottu Taïga Phildar -langasta. 




 Yhden kerän pipo syntyi siskon muksulle myös Viking of Norwayn Odin-langasta, jonka olin ostanut vaippahousujen tekoon, mutta joka ei siihen soveltunutkaan superwash-ominaisuutensa takia. Kerästä tuli ennen ahaa-elämystä jo puolikkaat pöksyt. Nyt niistä tuli tällainen:


Kätevästi ei jäänyt yhtään jämälankaa kun tein ylimääräisestä jättitupsun.

Viime viikolla käytiin Hollannissa juhlimassa Sinterklaasin synttäreitä. Vein hollantilaisen siskon vauvalle pienen baskerin. Tästä täytyy nyt tunnustaa että langasta ei ole hajuakaan. Lisään sen tänne jos myöhemmin putkahtaa mieleeni. Se oli ehkä Hollannista ostettua, Pingvin tms. nimistä..



Edit: lanka oli ranskalaista, Pingouin Le Yarn 3. Värisävy ei valitettavasti muistissa..

Mulla on ollut vähän vaikeuksia pitää kirjaa langoista ja tekeleistä viimeaikoina..lupaan (itselleni) ryhdistäytyä. Mukavampi hakea Ravelrystakin projekteja myöhemmin kun tietää mitä lankaa on mihinkin käyttänyt. Sama juttu ohjeiden kanssa. Nuo kaksi lasten myssyä on sellaisia, että olen käyttänyt jotain random-ohjetta ja sitten soveltanut itse eri tekniikoita. Olisi tällaisetkin projektit hyvä kirjata, jos vaikka haluaisi tehdä joskus toisen samanlaisen..

Joulua odotellessa on hyvä laskea taas Sinterklaasilta saadut uudet kerät (13...) ja pohtia mitä joululomalla sitten saisi aikaiseksi. Mulla on jouluvalmistelut jääneet ihan kesken, tai totuus on siis se, etten ole edes aloittanut. Mietin onko enää järkeä laahata koristeita kellarista..kohtahan ne otetaan pois. Koko loppuvuosi on ollut osaltani hieman mystistä aikaa, energia ollut vähissä ja tullut kohdentaa hyvin tarkasti tiettyihin toimintoihin. Tähän ei ole kuuluneet jouluvalmistelut. Josko mä tänään saisin joulukortit valmiiksi kuitenkin, jotain periaatteita tarvii silti vielä ihmisellä olla.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Vinkkejä neuloosin hoitoon osa n

Mä olen aivan ällistynyt itsekin siitä vauhdista millä lankavarastot hupenee. On jopa tarvinnut vähän tilata lisää. Neuloosiin on vaivuttu, diagnosoin että ihan pahimmasta päästä tämä tämän vuotinen tauti. Mutta kyllä se sillä lähtee mistä se on tullutkin, eikun miten se nyt oli. 

Pitsihuivien lisäksi olen tehnyt lisää pitsihuiveja ja vähän muitakin huiveja ja aina kun en jaksa aloittaa uutta pitsihuivia niin olen tehnyt yhden illan sukat tai jonkun vauvakuteen. Pervoimmille tarkennuksena että yhden illan sukat on sellaiset joiden tekemisessä menee se yksi ilta. Oon jäänyt Netflix-koukkuun kun siellä on neljä kautta Arrowia. Toki seuraan sitä juonen takia, niinkuin varmasti kaikki muutkin. Välillä meinaa silmukat tippua puikolta.

Mulla oli vielä jämälankalaarissa melkein kokonainen kerä Alize Angora Goldin sini-puna-harmaata lankaa, josta aikaisemmin olen jo tehnyt tunikan. Siitä sitten pipersin itselleni loppuosasta pipon:


ja lopuista vielä hartiahuivin:


Mulla on kirkkaan punainen villakangastakki, joten ajattelin noiden passaavan sen kylkeen kun kylmät ilman toden teolla alkaa. Katsotaan nyt tuleeko niitä käytettyä.


Huivin ohje on sama kuin vauvakutsulahjaksi tekemäni huivin eli Heidi Alanderin ihana Nurmilintu. 




Ja eikun jatkamaan neulomista...

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Pitsiä ja babyshowereita

Alkusyksy on ollut meikäläiselle hieman haasteinen, mutta onneksi siihen on mahtunut mukaviakin hetkiä. En ole saanut itseäni laahattua salille kertaakaan sitten elokuun ja omatunto soimaa. Välipalan syöminen töissä on osoittautunut mulle liian haasteelliseksi tehtäväksi ja niinä päivinä kun oikeasti pääsisin töistä lähtemään ajoissa, totean olevani niin nälkäinen että salille meno ennen ruokailua olisi typerää. Ruuan jälkeen sitten taas..on liian myöhä, liian väsy, liian kiukkuinen tai jotain muuta. Onneksi myöhään, kiukkuisena ja maha täynnä ruokaa voi silti laittaa saappaat jalkaan ja painua metsään. Niin olen nyt päätynyt tekemään aika monena iltana. Siellä kun pomppii ylös alas ja kyykkää suppilovahveroita koriin niin salitreeni on siinä. Kun lumet tulee niin on pakko varmaan taas tsempata sinne salille..

Elo-syyskuun vaihteessa sisko pyöräytti maailmaan potran pojan. Lapsuudenystäväni odottaa esikoistaan putkahtavaksi tässä kuussa. Neuletyöt ovat olleet syksyn mittaan aika lailla siis vauva-aiheisia. Hyvä tapa päästä eroon jämälangoista, kun projektit on pieniä. 

Meidän kaveriporukassa ei oikeastaan ole kellään lapsia. Yhdellä on, mutta hän sai ne jo 10 vuotta sitten kun me muut vielä oltiin vähä lapsia itsekin. Koska ei ole tullut vauvoja niin ei ole ollut myöskään vauvajuhlia. Aloin sitten kuukausi ennen raskaana olevan ystäväni laskettua aikaa pohtia, että pitääkö nykyisin järjestää baby showerit jokaiselle vauvamahalle..? Ei ollut asiasta oikeuskäytäntöä. Juttelin kaverien kanssa ja he olivat yhtä ulalla asiasta. Töissä eräs kahden lapsen äiti kuuli pohdintani lounaalla ja vakuutteli mulle että kyllä ne olisi hyvä järjestää tai ystäväni pahastuu. No, en kyllä hetkeäkään uskonut että ystäväni pahastuisi jos kutsuja ei ole, mutta ajattelin sitten kuitenkin kääriä hihat ja ryhtyä kasaamaan sopivaa porukkaa kokoon. Ajoitus oli vähän huono oman elämäni puolesta, mutta minkäs teet. Sainkin nopeasti kokoon kivan naisporukan, jolla sitten juhlat toteutimme.

Ystäväni miehen sisko tarjosi juhlapaikaksi kaunista kotiaan luonnon helmassa. Sinne siis. Vietimme mukavan iltapäivän herkkujen ja vauva-aiheisten leikkien parissa. Olen iloinen että hommaan ryhdyin!



Tarjolla oli kanasalaattia, raikasta hedelmäsalaattia ja mustikka-laventeli raakaleivoksia. 
Kevyttä ja vähäsokerista. 


Oli kiva järjestellä kutsut, joissa kaikki osallistujat osallistuivat omalta osaltaan niiden järjestelyihin. Yksi teki aivan mahtavan vaippakakun, toinen koristeli juhlapaikan, yksi haki juhlakalun kotoa ja toi paikalle jne.


Lahjojen avaaminen oli oma ohjelmanumeronsa. Tein itse tulevalle vauvelille takin ja tulevalle äidille pitsihuivin. Vauvan takissa käytin lankana Novitat Baby Woolia. Napit ovat isoäitini retronappirasiasta ja tekivät takista ryhdikkään näköisen. Olin ostanut tähän aikaisemmin söpöt vauvanapit porvoolaisesta nappikaupasta, mutta koska viimeistelyn ja nappikauppojen välissä ehti kulua muutama kuukausi, toki onnistuin hukkaamaan ne napit.. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen noillakin napeilla. Sopii syntyä lokakuussa kun takki on jo valmiina.



Äiteen pitsihuivi syntyi pitsihuivi-innostukseni oheistuotteena. Olen tehnyt näitä useampia pitkin syksyä, eri ohjeilla ja eri langoilla. Tässä huivissa lankana on Alize Angora Gold, josta itseasiassa tein samalle ystävälle jo aiemmin pipon ja tuubihuivin. Nytpä sopii kaikki yhteen!




Näitä pitsihuiveja on nyt kertynyt useampaankin pukinkonttiin. Välillä siis muutakin ajateltavaa kuin vauvaprojekteja.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...