keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Joogasukat jämälangasta

Koska mä olen alkanut käydä joogassa (noh, kerran kävin ja ostin joogamaton) niin aloin haluta omia joogasukkia. Yhdet mä olen kerran tehnytkin, mutta ne meni kaverille. Mietin et mikä olis lämmin mutta ei kutiava lankavaihtoehto, ja muistin että kaikenmaailman babyprojekteista on jäänyt lankaa yli. Eikun puikoille. Nämä syntyi aika nopeasti telkkua tuijottaessa.


Ohje: joogasukat
By: Minna Metsänen (Novita Lehti Kevät 2011)
Lanka: Novita Wool vaaleansininen, 100% villa

maanantai 27. toukokuuta 2013

Ruusun aika

Jaloruusu tykkäsi kanangagasta! Jopas alkoi ruusut aueta puskan joka nurkalla. 



Pinkit versiot päätyi muutaman päivän jälkeen sisälle.


sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Parvekepuuhastelua vol. 2/2013

Siihen ne hyvät ilmat sitten ainakin täällä pääasiaseudulla loppui! Koko viikon on ollut sateista ja -mun mielestä- kylmää. Toisaalta olen saanut ulkoiluttaa kaupunkisaappaita ja sammakkosateenvarjoa, joten en voi valittaakaan. Torstaina olin Manalassa syömässä kumpparit jalassa. Viereisessä pöydässä istui Ville Valo ja seuraavassa pöydässä jotain pukumiehiä ja jakkupukunaisia. Joskus tuntuu etten mä oikein sovi Helsinkiin.

Kävin äitienpäivän jälkeen kattomassa et olisko Prismassa jääny yhtään ylihintaista äitienpäiväruusua myymättä ja olihan siellä! Nyt sain oman jaloruusun hieman sopuisampaan hintaan, 12 euroa. Istutin sen partsille koripurkkiin. Investoin myös kanangaggaan, koska tomaatintaimi (kiitos Eeva) tykkää kuulemma siitä ja haluan todellakin niitä tomaatteja. Laitoin kananpipanoita myös ruusun juurelle et josko sekin tykkäis.

Ruusuista jaloin.

Hollantilainenkin innostui vähän viherhommista ja tuli kurkkimaan olan yli kun mä tuijotin vesilasissa olevia hajuherneitä pohdin parvekepuutarhan perimmäistä olemusta. Jos jotain siemeniä pitää "lioittaa ennen istustusta" niin olisi mun mielestä asiallista kirjoittaa siihen siemenpussin kylkeen myös että onko kyse viidestä minuutista vaiko kenties viidestä viikosta. Hollantilainen halus istuttaa jotain ja mä annoin sille tehtäväksi kylvää salaatit ja loput yrtit. Pyllisteltiin molemmat parvekkeella tunnin verran ainakin kädet mullassa. 

Francis vaan chillaili varjossa. Se käy nojailemassa noihin mun hollantilaisen raahamiin kiviin aina kun ilma lämpenee.

Ai mää vai?

Oltiin vähän huolissaan (ja ollaan edelleen) siitä, että miten esim. toi tomaatti sitten saa tehtyä niitä tomaatteja jos ei ole toista tomaattia kanssa ja joku mehiläinen joka käy hieromassa pyllyään niihin kukkiin? Onko multa mennyt jotain ihan ohi bilsantunnilla? Heteet ja emit ja mitänenytoli. Siinä tomaatintaimessa on jo nimittäin pieniä keltaisia kukkia.



Vapaapäivän aamuna oli kiva syödä aamupalaa parvekkeella. Hollantilaista sai vähän kyllä maanitella tulemaan, se ei tykkää jos sille ja sen tietokoneelle tulee liian kuuma. Ehdin ottaa kuvan ennen kuin nörttiosasto hiipi takaisin varjoihin.


maanantai 20. toukokuuta 2013

30 Kuvaa Haaste: Mustavalkoinen omakuva

Mä meinasin hei unohtaa koko haasteen. Onpa haastava muuten, varsinkin nää viimeiset kuvat. Julkaistaan omakuva joka on ollut naamakirjassakin niin ei tule mitään lisäkriisiä mulle. Kuva on vuodelta 2011 eli olen nykyisin aikuisemman näköinen. :D


Koska olin hetkellisesti hyvin tylsistynyt, lisäsin tähän listaan myös linkit vanhoihin kuviin. Eikun klikkailee. Kaikkiahan kiinnostaa.
 
Kuva 5: Vanha kuva
Kuva 8: Suosikki kuva

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Keittiöneuleet äideille

Olen taas neulonut tiskirättejä vaikka kuinka. Mutta kun niitä on niin hauska tehdä ja valmista tulee tunnissa! Äitienpäiväksi laitettiin rättejä postiin. Mummini on muuttanut palvelutaloon, jossa on oma pieni huoneisto. Hänelle lähetin kissarätin bambulangasta.

Mummin maukurätti.

Omalle äidille lähti vihreät tiski/siivousrätit, myöskin bambusta neulotut. 

Krokotiili

Siskonpojan mukaan tällainen on "ovara".

Hollantilaisen äiti on rollarifani ollut ikänsä. Hänen lahjansa sai mut kokeilemaan intarsianeulosta. En edelleenkään tykkää tehdä intarsiaa, mutta tällaisessa pikkuprojektissa se menetteli. Tuli vaan tietysti sotkuinen takapuoli, joten neuloin taakse toisen palan mustaa helmineulosta. Tä on sitten varmaan patalappu.


Innostuin myös virkkaamaan siivousvälineistöä. Siitä lisää myöhemmin. 

Tiskirättien ohjeet: Purrfect ClothFred the Croc & Oh Nuts!
By: Down Cloverlaine (copyright Elaine Fitzpatrick)
Langat:  Bommix Bamboo (rätit) ja Novita Tennessee (rollarilappu)

lauantai 18. toukokuuta 2013

Veli Siittiö Kissanminttunen

Huomasin tallettaneeni Ravelryyn suosikiksi jo kauan sitten ohjeen kissan lelukäärmeestä. Ajattelin että tässäpä oiva jämälankaprojekti, villasukista jää aina raitalankaa yli vaikka kuinka. Laitoin otukseen täytteeksi vanua ja sekä päähän että häntään myös kuivaa kissanminttua. Päästä tuli hervottoman iso..alkoi näyttää siltä että käärmeellä on joku aivopullistuma. Tästä ja muistakin syistä nimesin projektin Veli Siittiöksi. Veli Siittiö on nyt Franciksen uusi paras kaveri. En ehtinyt ottaa kuvaa jossa Veli olisi saanut olla yksin, Francis kävi heti tuttavalliseksi.

Mikäs tämä on?  *nuuh*



Francis täytti muuten tällä viikolla 8-vuotta. Ohhoh. Ei uskois.



Ohje: Henry´s Toy Snake
Lanka: Novita 7 Veljestä  Polkka

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Parvekepuuhastelua vol. 1/2013

Tämä vuosi on siitä erikoinen että mä olen päässyt parvekkeelle puuhastelemaan heti kun ilmat lämpeni. Mietin oikein itsekseni että miksen ennen ole ehtinyt -no en tietenkään ole, kun olen "tehnyt gradua". Toisinsanoen, jos en oikeasti tehnyt gradua niin ainakaan en voinut istuttaa kesäkukkia kun olisi pitänyt tehdä gradua. Ihanaa ettei enää ikinä tarvitse. Never ever. Miten jotkut tekee kaksoistutkintoja? Sulaa hulluutta. 

Perjantaina olin töissä vähän kipeenä, mutta sinnittelin koko päivän byråålla ihan vaan siksi, että hollantilainen oli luvannut tulla mun kanssa Kodin Ykköseen kantamaan yhtä juttua . Näin jo muutama päivä aikaisemmin siellä ihania vanhoja omenalaatikoita ja päätin vaan että sellainen puuttuu mun täydellisestä elämästäni. 

Kun päästiin paikan päälle, näin hollantilaisen ilmeestä että kolmekymppiä vanhasta ja vähän rikkinäisestä omenalaatikosta ei ollut hyvä diili. Tietenkään hän ei sanonut mitään koska on niin mussukka. Tai no, sanoi hän että: "Tässä on ruosteisia nauloja." Mutta sehän se oli juuri se juttu miksi se on ihana! En mä jaksa odottaa että naulat ruostuu. Voin hyvin maksaa siitä että joku on ruostuttanut ne mun puolesta. Ja se, että laatikot oli ihan oikeesti jostain omenatarhalta kotoisin lisäsi vaan niiden arvoa mun silmissä. Jätin silti ottamatta sellaisen, jossa oli valkoisia homepilkkuja..

Kannettiin sitten omenalaatikko ja siinä kaksi jättikokoista multasäkkiä bussipysäkkille ja pelättiin koko matka kotiin että laatikko sisältöineen kopsahtaa jonkun kanssamatkustajan varpaille siitä tavaratelineestä (mä olen järkeillyt että bussin etupyörien päällä olevat kolot on tavaroiden säilytystä varten, eikö?).

Mutta eikö olekin hieno?

Vihdoin kotona!
Tavailtiin kotona tuota tekstiä ja kävi ilmi että omenaloota onkin tekstinsä perusteella peräisin jostain alankomaiden pikkukylästä nimeltä St. Jansteen. Uskon että hollantilainen alkoi heti pitää siitä enemmän.

Lauantaina oli sitten vuorossa visiitti Prisman kukkapurkkiosastolle ja sen jälkeen Hakaniemen torille.  Mukaan tarttui leijonankitoja, pelargonioita ja mikälie amppelikukka. Yrttiosastolta nappasin vanhan tutun afrikanbasilikan lisäksi timjamin, laventelin ja suklaamintun. Tavalliset mintut oli loppu ja ajattelin että suklaaminttu ei varmaan ole pahaakaan. Hetken mielijohteesta ostin myös tomaatin (mikä se on? Tomaattipuska? Tomaatinvarsi? Tomaattikasvi?) eli siis sellaisen vihreän vimpulan, jonka luvattiin puskevan pieniä tomaatteja ulos jossainvaiheessa. Jäämme odottelemaan.

Lauantaina sain kukkaset laitettua purkkeihin mutta siihen se sitten jäikin. Tänään jatkettiin harjoituksia kantamalla lähimetiköstä kiviä ja oksia kotio. Mä valitsin ja hollantilainen kantoi urheasti. Valitsin tälle hämärätoiminnalle tarkoituksellisesti ajankohdaksi äitienpäivän, koska ajattelin ettei tänään aamupäivällä kukaan kuitenkaan ehdi ihmetellä mitä me oikein duunataan. Ja olin oikeassa! Vastaan tuli vain yksi mäyräkoiranulkoiluttaja, joka hoputti koiriaan ja poimi samalla valkovuokkoja -eli oli siis sekin myöhässä äitienpäivävisiitiltään.

Loppupäivä on sitten mennyt parvekkeella puuhastellessa. Ei se vieläkään miltään näytä mutta eipähän tarvinnut tänään(kään) kirjoittaa gradua.

Kivet jotka kiinnosti. Ja pari oksaa.


Kukkalaatikko toimii kasvuston kuljetuskoppana, koska yöpakkasten pelossa nostelen niitä edelleen iltaisin parvekkeen lasitetulle osastolle.


Mulla on ollut ainakin kaksi vuotta jo aikomuksena tuunata kierrätyskeskuksesta hakemani kukkahylly jotenkin. Tänään vihdoin käärin hihat ja ryhdyin hommiin. Ensin hioin koko hyllykön hiekkapaperilla ja sitten se sai pintaansa pähkinänväristä antiikkivahaa. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikkei tuo väriero aivan huima ole, niin jotenkin hyllystä tuli kauniimpi.

Vasemalla vahattu hylly, oikealla ilman vahaa.
Valmis.

Vahaamisen kanssa kävi vähän samalla tavalla kun helatorstaina ikkunanpesun kanssa: jatkoin aina vaan seuraavaan kohteeseen. Vahatuksi joutui myös pikkuparvekkeen pöytä, joka olikin jo ihan kamala ja harmaa. Alakuvassa siis vahattu pöytä, eroa ei näe kuvasta tosin kovin hyvin koska valoisuus on eri kun hommaan ryhtyessäni.



Vahattu hylly odottelee vielä kukkaloistoa, samoin tukiteline sen takana. Onneksi kesä on vasta nuori...



 Tykkään yhä vaan ekana kesänä ostamistani pajukoreista ja pajuseinistä. Vielä pitäis keksiä leijonankidoille jotku kesäkaverit kylkeen.



Metsästä tehty mysteerilöytö ;)

Prismassa silmiin ja ostoskärryyn osui kukkahäkki. En olekaan ennen laittanut kukkaa häkkiin. Ihan hyvin se sinne kuitenkin sujahti ja piristää nyt parveketta. Miten mä olen ennen eläny ilman kukkahäkkiä?


lauantai 11. toukokuuta 2013

Pöllömpi projekti

Let´s Knit -lehden mukana tuli tässä kuussa tällainen tee-ite-pöllös -paketti. En yleensä ryhdy hommiin koska mukana tulee aina vaan jotain kamalan takertuvaista muovilankaa. Tein nyt kuitenkin poikkeuksen, koska jollain oudolla tavalla Sydney the Owl vetosi mun sisäiseen lintuystävään.

Kuukauden kylkiäinen

Vuokrattiin hollantilaisen kanssa Filmtownista seitsemän leffaa ja katsottiin ne kaikki kahdessa päivässä. Ihan vaan siksi kun voitiin! :) Samalla oli aikaa tehdä yks pöllö ihan helposti.

Pöllönnahka
Itse neulomisen jälkeen ei näyttänyt vielä miltään. Vähän täytettä sisään niin alkoi pöllö muotoutua.

Onneks voi katsoa kuvasta mallia..
Ja lopputulos!

Ei pöllömpi.

Tänä viikonloppuna on pöllöilyn sijaan luvassa parvekkeen kesäkuntoilua. Ikkunat on ihme kyllä jo pesty, nyt täytyis vielä tehdä kaikki muu mahdollinen.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Ei mitään pahaa -pancakes

Työkaveri selosti kuluneella viikolla miten hän oli tehnyt tosi hyviä "pikkukakkusia" pelkästään banaanista ja kananmunasta. Ei jauhoja, ei sokeria, eikä muutakaan "pahaa". Me koitetaan molemmat vähän käydä jumpassa, lähinnä niin että kaveri käy ja sit potkii mua mukaan.

Pitihän noita siis kokeilla. Ohje oli simppeli: 1 banaani ja 2 kananmunaa vatkataan keskenään hyvin, paistetaan pannulla miedolla lämmöllä niin että saavat väriä. Koska oli olemassa riski että kakkuset on hyviä ja hollantilainen haluaa monta, tein tupla-annoksen eli 2 banaania ja 4 munaa. Vatkaus sujui helposti sauvasekoittimella. Taikinasta kannattaa tehdä sellaista saman paksuista kun tavallisesta lettutaikinastakin, ehkä jopa aavistuksen paksumpaa. 

Paistaminen sujui suht nopeasti, sillä kakkuset kypsyi vauhdilla. Levy oli mulla nelosella, mutta tämä kai nyt vaihtelee oman hellan tehojen mukaan.

Hyviähän noista tuli! Ja luomujakin...


Kyytipojaksi nautittiin kaffetta ja pensasmustikoita. Mustikat ei kyllä ollu luomuja, mutta jäimme henkiin. :D


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...